Nälkäisenä nukkumaan – haavoittuvassa asemassa olevat lapset Suomessa

Näkökulma

Haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin pitää kiinnittää huomiota yhteiskunnassa, sanomme jatkuvasti. Mutta mikä ihme on "haavoittuva asema"? Mitä haavoittuvuus Suomessa asuvien lasten elämässä oikeasti tarkoittaa?

Meillä on lapsia, jotka menevät nälkäisenä nukkumaan. Joka kymmenes Suomessa asuva lapsi elää pienituloisessa perheessä, ja köyhyys voi tuntua lapsen elämässä jopa ruuan puutteena. Tiedämme, että vanhempien köyhyys erityisesti vauva-aikana voi aiheuttaa lapselle vaikeuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Meillä on mielenterveys- ja päihdeongelmaisten vanhempien lapsia, joille nauretaan, kun he lauantaiaamuna seisovat koulun pihalla reppu selässä – kun ei ole aikuista, joka huolehtisi ja kertoisi, että nyt on viikonloppu. Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

Aikuisen pilkka
on liikaa lapselle

Meillä on vammaisia lapsia, jotka tietävät, että heille tarjotaan koulun jälkeen heti eläkepaperit eikä heitä koskaan haluta töihin.

Meillä on lapsia, jotka sanovat jo tottuneensa siihen, että koulussa samanikäiset huutelevat rasistisia kommentteja, mutta se satuttaa, kun tuntemattomat aikuiset tekevät näin keskellä kirkasta päivää.

Meillä on lapsia, jotka joutuvat sopeutumaan siihen, että heitä kutsutaan tytöiksi tai pojiksi, vaikka nimitys ei vastaa heidän omaa kokemustaan sukupuolestaan. Translapset kokevat olevansa muuta sukupuolta kuin mihin ovat syntyneet. Intersukupuolisten lasten sukupuolta on ollut syntyessä vaikea määritellä. Nämä lapset joutuvat usein sopeutumaan päiväkotien ja koulujen normeihin, jossa jaottelu sukupuolen mukaan on yleistä. Eräässä koulussa yksi opettaja systemaattisesti kieltäytyi käyttämästä lapsen toivomaa nimeä, joka vastasi lapsen omaa sukupuolikokemusta.

Kun äiti
vain itkee

Meillä on turvapaikanhakijalapsia, joiden vanhemmat itkevät päivät eivätkä pysty huolehtimaan lapsistaan. Nämä lapset eivät kuitenkaan pääse esimerkiksi varhaiskasvatukseen, toisin kuin vastaavassa tilanteessa olevien suomalaisten perheiden lapset.

Meillä on paperittomia lapsia, joilla ei ole lainkaan pysyvää kotia, vaan he joutuvat asumaan hätämajoituksessa.

Meillä on homo- ja lesbolapsia, jotka ovat itsetuhoisia, koska ympäristö ei hyväksy sitä, keihin he ihastuvat ja rakastuvat.

Meillä on laitoksissa eläviä lapsia, kuten turvapaikanhakijalapset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset. Laitosasumisessa lapsen mahdollisuus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön ei toteudu.

Juuri näitä lapsia
pitää erityisesti tukea

Yllä oleva listaus ei ole täydellinen lista haavoittuvassa asemassa olevista lapsista. Esimerkit kuitenkin valottavat, että meillä on joukko lapsia, jotka jäävät syrjään eri syistä. Osalla edes perustavaa laatua olevat ihmisoikeudet eivät toteudu.

Juuri näihin lapsiin päättäjien, viranhaltijoiden, kuntien työntekijöiden ja meidän jokaisen on tärkeää kiinnittää huomiota. Muuten lapsen oikeudet eivät voi toteutua jokaiselle lapselle.

Mirella Huttunen

Kirjoittaja on Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamisen päällikkö.