Laita hyvä jakoon Whatsapp
fi
UNICEFin työntekijöitä lentokentällä rokotelastin edessä.

Koronarokotteet kaikkialle maailmaan – Miten historian suurin rokotusoperaatio pystyttiin toteuttamaan?

Koronarokotteiden matka lääketehtaista ihmisten käsivarsiin vaatii toteutuakseen valtavan hankinta- ja toimitusoperaation. Millaisten vaiheiden kautta rokotteet saatiin maailmalle?

1. vaihe: suunnitelmien teko 

Kun korona vuoden 2020 alussa levisi ympäri maailmaa, tarve rokotteelle kävi selväksi.

Maailman suurimpana yksittäisenä rokotehankkijana UNICEF kutsuttiin COVAXin avuksi koordinoimaan rokotteiden hankinta- ja toimitusoperaatiota.

Aloitimme suunnittelutyön hyvissä ajoin ennen kuin ensimmäiset rokotteet olivat edes valmistuneet, jotta ne saataisiin jaettua maailmanlaajuisesti yli 130 maahaan.

Tehtävä ei ollut helppo. Tavallisina aikoina rokotamme 45 prosenttia maailman alle viisivuotiaista lapsista, mutta COVAXin tarpeeseen vastaaminen tarkoitti normaalisti hallitsemamme vuosittaisen rokotemäärän tuplaamista.

Operaatio vaati myös valtavaa logistista yhteistyötä rahtiyhtiöiden, valtioiden ja muiden kumppanien kanssa.

2. vaihe: rokote- ja lääkeruiskuteollisuuden arviointi

Aloitimme luomalla hankintastrategian, johon kuului useita vaiheita. Aluksi otimme selvää, miten lääketeollisuus pystyisi vastaamaan ennennäkemättömän suureen rokotusoperaatioon. Kesäkuussa 2020 aloitimme keskustelut suurten rokotevalmistajien kanssa varmistaaksemme, että ne pystyivät tuottamaan tarvittavan määrän rokotteita.

Lisäksi oli luotava ennusteet sille, kuinka paljon rokotteita sekä kylmäketjun takaavia laitteita ja injektioruiskuja tarvittaisiin.

Tämän pohjatyön ansiosta COVAXissa voitiin luottaa, että rokotteet ja muut tarvikkeet olisivat saatavilla rokotuskampanjan alkaessa.

Jo tässä vaiheessa tiedettiin myös, että kansainvälisten tuotantoketjujen hallinnassa todennäköisesti esiintyisi haasteita. Rokotteita kun valmistettiin samanaikaisesti useassa eri tuotantoprosessissa eri maissa. Autoimme myös arvioimaan tuotantoprosesseista nousevia haasteita.

 
Kuva: UNICEF/UN0421711/Dhiraj Singh

3. vaihe: maailman suurin rokotehankintakilpailutus

Marraskuussa 2020 ensimmäisille rokotteille toteutettiin kliinisiä tutkimuksia ja ne alkoivat saada myyntilupia. Tässä vaiheessa UNICEF ja Amerikan terveysjärjestö PAHO esittivät yhteisen tarjouspyynnön usealle eri rokotetoimittajalle, minkä jälkeen UNICEF neuvotteli sopimusten yksityiskohdat ja toimitusaikataulut. Näin rokotteet saataisiin liikkeelle mahdollisimman nopeasti valmistumisen jälkeen.

Seuraavaksi rokotteiden kuljetus piti koordinoida eri maiden rokotevalmistajien kanssa. UNICEFin kanssa sopimuksen tehneet logistiikka-alan toimijat olivat valmiina toimittamaan rokotukset perille.

4. vaihe: logistiikan järjestäminen

Kun kuljetuksen aika koitti, alkoi valtava lentorahtioperaatio. Samalla kun rokotteiden kysyntä kasvoi joka puolella maailmaa, pandemia oli luonut vakavia aukkoja toimitusketjuihin ja tilanne muuttui jatkuvasti. Tehtävämme yhdessä kumppanien kanssa oli varmistaa, että maailmanlaajuiset toimitusketjut kestäisivät ja pystyisivät toimittamaan rokotteet ja muut tarvittavat välineet niitä tarvitseviin matalan tulotason maihin.

Yhtenä ratkaisuna värväsimme vuoden 2021 helmikuussa 20 johtavaa lento- ja logistiikkayhtiötä mukaan kuljetustalkoisiin.


Ensimmäiset koronarokotteet saapuvat Armeniaan maaliskuussa 2021. Kuva: UNICEF/UN0434398/Hrant Marinosyan

5. vaihe: puolen miljoonan ruiskun varastointi

Rokottamiseen tarvitaan myös injektioruiskuja ja muita välineitä, joita aloimme hyvissä ajoin keräämään Kööpenhaminan keskusvarastolle ja Dubain alueelliselle varastolle.

Kesällä 2020 aloitimme miljardin rokoteruiskun hankinnan. Puolet näistä varastoitiin, jotta ne voitaisiin lähettää jo ennen itse rokotuksia.

Tavallisena vuotena hankimme noin 600-800 miljoonaa ruiskua lasten rokottamista varten ympäri maailmaa, mutta koronavuosi tuplasi normaalisti ostamamme ja toimittamamme ruiskujen määrän.

6. vaihe: valmistelut vastaanottavissa maissa

Hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä rokotetoimituksia aloitimme myös työn vastaanottajamaissa, jotta ne olisivat valmiita rokotteiden saapumiselle.

Kylmäketjujen säilyminen oli yksi kriittisistä haasteita, sillä rokotteet ovat hyvin herkkiä kuumuudelle. Osalle terveysasemista UNICEF oli Gavin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa toimittanut muun muassa aurinkoenergialla toimivia jääkaappeja jo vuonna 2017. Yhteensä 84 000 jääkaappia oli toimitettu eri maiden rokoteohjelmien tukemiseksi.

Kylmäketjuissa oli silti merkittäviä aukkoja. Myös kylmäkuljetusajoneuvoista oli pulaa. Niitä tarvittiin erityisesti syrjäseuduille matkaaville rokotteille. UNICEF ja WHO olivat paikan päällä avustamassa kylmäketjujen rakentamisessa ennen rokotteiden saapumista.


Intiassa vahvistettiin koronarokotteiden kylmäketjuja tammikuussa 2021. Kuva: UNICEF/ UN0391980/Faruqui 

7. vaihe: pidimme lupauksemme

Samalla kun käytännön ongelmia selviteltiin ja ratkaistiin, terveysviranomaiset valmistautuivat operaation viimeisimpään vaiheeseen: rokotteen annostelemiseen väestölle.

UNICEF, WHO ja Gavi tukivat valtioita, jotta ne saivat nopeasti kehitettyä suunnitelmat rokotteiden käyttöönotolle. Järjestimme myös koulutusta terveydenhuollon henkilökunnalle, jotta he osaisivat säilyttää ja pistää rokotteen oikein ja hävittää käytetyt ruiskut turvallisesti.

Ensimmäinen COVAX-lähetys saapui Ghanaan 24. helmikuuta 2021. Saman vuoden kesäkuussa COVAX-yhteistyön kautta oli toimitettu yli 88 miljoonaa rokoteannosta 131 maahan.

Rokotteiden saatavuusongelmista ja muista haasteita huolimatta COVAX-yhteistyö onnistui siis ensiaskelissaan jakaa koronarokotteet tasapuolisesti kaikille maailmaan!


Terveydenhoitaja Dagnoko Salimata, 39, on yksi ensimmäisistä koronarokotteiden saaneista maaliskuussa 2021 Norsunluurannikolla. Kuva: UNICEF/UN0423305/Miléquêm Diarassouba