Laita hyvä jakoon Whatsapp
fi
Poika kalastamassa keskellä järveä.

On vuosi 2021 - miksi maailmassa on edelleen aliravittuja lapsia?

Maailmassa ei ole enää pulaa ruoasta. Silti yli kolmasosa lasten kuolemista liittyy aliravitsemukseen. Syyt löytyvät ruoantuotantoa syvemmältä.

Elämme maailmassa, jossa ruokaa tuotetaan 1,5-kertainen määrä väestön tarpeisiin nähden. Voimme maksaa ostokset älykellolla, saada 3D-tulostetun sydämen tai ostaa vaikka lipun avaruuslennolle. Mutta miten lasten nälkä voi edelleen olla globaali ongelma?

Lähes joka kolmas alle 5-vuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta. Se tekee yhteensä 45 miljoonaa lasta – yli kahdeksan kertaa Suomen koko väestön verran. Nälkä on edelleen lasten merkittävä kuolinsyy: yli kolmasosa lasten kuolemista liittyy aliravitsemukseen. Nälkään menehtyy enemmän lapsia kuin AIDSiin, malariaan ja tuberkuloosiin yhteensä.

Maailman lasten aliravitsemuksen taustalla häämöttää viisi juurisyytä.

1. Köyhyys

Nälkä on vahvasti yhteydessä köyhyyteen. Hyvin köyhissä oloissa asuvat perheet eivät usein omista viljelysmaata, eikä heillä ole varaa ostaa riittävästi ruokaa. Siksi perheissä syödään riisiä, maissia ja vehnää, jotka täyttävät vatsat ja antavat energiaa päivän askareisiin. Ravintoaineita niistä ei saa tarpeeksi.

Viime vuosikymmeninä on edetty suuria askeleita köyhyyden vähentämisessä, mutta edelleen yli 700 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Heistä puolet on lapsia, jotka elävät alle 1,60 eurolla päivässä.

2. Ilmastokriisi

Ne maat, joilla on vähiten osuutta ilmastokriisiin, kärsivät sen seurauksista eniten. Lämpötilan nousu, kuivuus, tulvat ja muutokset sateissa johtavat huonoihin satoihin ja hintojen nousuun. 

Viljelijät luottavat työssään totuttuihin säävaihteluihin. Kun esimerkiksi sadekausi jää tulematta, tulee väärään aikaan tai saapuu tuhoisana tulvana, viljelykset tuhoutuvat ja ihmiset jäävät ilman ruokaa. Kallisarvoiset siemenet menevät hukkaan. Ruokaturvan heikentyessä lasten riski aliravitsemukseen nousee.

Esimerkiksi Madagaskarissa on syntynyt ensimmäistä kertaa nälänhätä ilmastokriisin takia.

3. Konfliktit

Ruoan saanti muodostuu usein ongelmaksi konfliktin keskellä. Usein myös maanviljelijät lähtevät konfliktia pakoon, eikä konfliktialueelle enää toimiteta ruokaa. Syynä voi olla se, ettei kuljetus ole turvallista tai vihollisina pidettyjen ihmisten halutaan heikentyvän. Ruoasta tulee vallankäytön väline, kun aseistetut joukot hallitsevat ruokavarastoja.

Konfliktien vuoksi kotoaan paenneet päätyvät puolestaan usein leirioloihin, joissa ruokaa on niukasti. Avustusjärjestöt, kuten UNICEF, paikkaavat pakolaisten ruokapulaa.

4. Talouden laskusuhdanne

Globaalit ja paikalliset taloudelliset taantumat ovat johtaneet ruokaturvan heikentymiseen ja ruoan hinnan nousuun. Tämä osuu pahiten kaikista köyhimpiin perheisiin, jotka käyttävät suuren osan tuloistaan ruokaan. Jos perheen taloudellinen tilanne käy liian tukalaksi, perhe voi joutua siirtämään lapset koulusta töihin tai avioliittoon.

5. Koronapandemia

Koronapandemia on ajanut tähän mennessä 7 miljoonaa lasta lisää vakavan aliravitsemuksen partaalle. Pandemian aiheuttamien rajoitusten myötä monen perheen tulot ovat vähentyneet ja köyhyys kasvanut. Rajoitukset ovat myös koetelleet ruokaturvaa.

 

Poika nappaa kanan häkin avulla.

Miten sinä voit auttaa vähentämään lasten aliravitsemusta?

UNICEFin kuukausilahjoittajana sinä voit auttaa vähentämään lasten aliravitsemusta. UNICEF hoitaa ja ehkäisee lasten aliravitsemusta sekä luo perusteet hyvälle ravitsemukselle hätätilanteissa ja kehitysyhteistyössä. Avustustyötä tehdään aina yhdessä paikallisten terveysviranomaisten kanssa.

Miljoonat vakavasti aliravitut lapset saavat UNICEFin kautta vuosittain hoitoa. Imettäville ja odottaville äideille sekä lapsille toimitetaan myös tärkeitä ravinteita, joilla ehkäistään esimerkiksi A-, B12-, D- ja E-vitamiinien sekä muun muassa foolihapon, sinkin, kalsiumin ja raudan puutetta.

Vanhemmat ja huoltajat saavat UNICEFin ohjelmien kautta tietoa rintaruokinnasta ja mistä lapsen terveellinen ja turvallinen ravinto koostuu imetyksen jälkeen. UNICEF tarjoaa myös turvalliset tilat rintaruokinnalle.

Lisäksi UNICEF kehittää valvontajärjestelmiä, joiden avulla voidaan seurata ja arvioida ruokaturvan ja aliravitsemuksen tilaa. Varhainen varautuminen auttaa puuttumaan tilanteisiin jo ennen kuin ne ehtivät kääntyä huonompaan suuntaan.

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi jo tänään.

 

Vauva syö maapähkinätahnaa.

Artikkelin pohjalla on hyödynnetty UNICEF Australian juttua It's 2021, so why are there still malnourished children in the world? Tekstin on kääntänyt ja muokannut Lotta Ehnrooth ja Noora Lindroos.