Janusz Korczak uhrasi henkensä lasten puolesta keskitysleirillä

Näkökulma

Lapset on puettu parhaimpiinsa. Jokaisella lapsella on mukanaan pieni reppu ja lempilelu tai -kirja. Nämä 192 lasta kulkevat neljässä rivissä, käsi toistensa kädessä, ja joukossa on mukana muutama heidän opettajansa. Joukon kärjessä kulkee pää painuneena Janusz Korczak, lastenlääkäri, kirjailija, opettaja ja Puolan juutalainen. He ovat matkalla Treblinkan keskitysleirille, josta kenenkään heidän ei tiedetä palanneen.

Vuonna 2020 on kulunut 75 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta. Treblinka suljettiin puoli vuotta aikaisemmin. Treblinkan leiri oli osa juutalaisten tappotannerta, joka ulottui Puolan keskiosasta Ukrainan, Valko-Venäjän ja Baltian kautta aina Länsi-Venäjälle.

Pelottavasti juutalaisvastaisuus on taas nostanut päätään. Siksi meidän pitää palata näihin kauhuihin. Meidän on kerrattava ja muistettava, jotta estämme historian toistamasta itseään.  Yksi näistä tarinoista, jotka meidän syytä muistaa, on puolalaisen Janusz Korczakin ja hänen orpolastensa tarina.

Janusz Korczak syntyi Varsovassa 1878. Hän työskenteli alkuun juutalaisten lastensairaalan lääkärinä ja opettajana varattomien lasten kesäleireillä. Voidakseen hoitaa varattomia potilaita ilmaiseksi hän veloitti korkeita lääkärinpalkkiota varakkailta potilailtaan.   

Sota oli hänelle järkytys. Toimiessaan lääkärinä Venäjän armeijassa Venäjän-Japanin sodassa Korczak kirjoitti: ”ennen kuin maa ryhtyy sotaan, sen tulisi pysähtyä ajattelemaan viatonta lasta, joka haavoittuu, kuolee tai orpoutuu. Mikään syy sodalle ei ole riittävä riistämään lapselta oikeuden onnellisuuteen.”

Korczak perusti Varsovaan juutalaisten orpokodin, jonka johtajana hän toimi lopun elämänsä. Hän myös kirjoitti novelleja, lasten kirjoja ja filosofisia kirjoituksia opetuksesta ja lasten oikeuksista sekä teki radio-ohjelmia näistä teemoista. Hän oli lasten ruumiillisen kurittamisen ensimmäisiä arvostelijoita maailmassa. Hänen maineensa suurena ajattelijana ja humanistina oli suuri koko Itä-Euroopassa.  

Juutalaisvainojen alkaessa myös Korczakilta riistettiin monet hänen tehtävistään, ja hän  keskittyi huolehtimaan orpokotinsa lapsista. Vainojen pahetessa hänelle haluttiin järjestää pakoreitti ulos maasta, mutta hän kieltäytyi jättämästä lapsia.

Korczak eristettiin lasten kanssa ghettoon, jossa elämä kävi yhä vaikeammaksi tautien ja nälän vuoksi. Lopulta saksalaiset tyhjensivät gheton ja myös Korczak lapsineen lähetettiin kohti Treblinkan kuolemanleiriä.  

Janusz Korczak uhrasi elämänsä ja lopulta henkensäkin lasten puolesta. Hänen lahjansa maailman lapsille on vielä tätäkin suurempi: Puolan hallitus teki vuonna 1979 aloitteen kansainvälisen lapsen oikeuksin sopimuksen saamiseksi maailmaan. Puola halusi tällä kunnioittaa Korczakin muistoa. Tämä YK:n lapsen oikeuksien sopimus on tänä päivänä maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.

Janusz Korczakin ja lasten marssille kohti Treblinkan keskitysleiriä oli monta silminnäkijää. Kerrotaan Korczakin yrittäneen viimeiseen asti hälventää lasten pelkoja marssiessaan käsi kädessä lasten kanssa kohti kuolemaa. Hän oli kertonut lapsille heidän pääsevän metsään, joka olisi täynnä marjoja ja virtaavia vesiä.   

Pienimmät lapsista olivat kaksivuotiaita taapertajia.

***

Julkaistu: 27.1.2020
Muokkaus 26.2.2020: jutun alkuun vaihdettu "vuonna 2020", alunperin kirjoitettu "tänään". 

Inka Hetemäki

Kirjoittaja on Suomen UNICEFin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja.