Koulut auki vai kiinni - miten toteutuu lapsen etu?

Näkökulma

Suomen koulujen avaamisesta päätetään näinä hetkinä. Koulu merkitsee lapsille paitsi oppimista myös turvaa ja tulevaisuuden uskoa.

Suomi päättää nyt, pidetäänkö koulut kiinni koko kevään.

Koronakriisi on sulkenut koulut 190 maassa ja 90 prosenttia maailman lapsista on nyt poissa koulusta. Koulun merkitys lapselle on oppimista suurempi kaikkialla maailmassa. Koulu merkitsee lapselle turvaa, tulevaisuuden uskoa ja osalle päivän ainoaa ateriaa. Tämä pätee myös Suomessa, kuten HS:n tekemä kysely (29.4.) lastensuojelun ammattilaisille ja lasten läheisille osoittaa.

On tärkeää huolehtia opettajien ja koulujen muun henkilökunnan turvallisuudesta, jos koulut päätetään kokonaan avata. Riskiryhmäläisille ja heidän läheisilleen tulee tällöin turvata poikkeusjärjestelyt.

Riskeistä keskusteltaessa on kuitenkin unohdettu lapsuuden poikkeuksellinen arvo paitsi yksilölle itselleen myös koko yhteiskunnalle.

Lapsen asema onkin ihmisoikeussopimuksissa ainutlaatuinen. Lapset ovat ainoa väestöryhmä, jonka etu tulee harkita ennen muita väestöryhmiä. Tähän velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, johon ovat sitoutuneet Yhdysvaltoja lukuun ottamatta kaikki maailman maat. Lapsen etu on huomioitu myös muissa ihmisoikeussopimuksissa ja monissa kansallisissa laeissa.

Lapsen edun velvoite
pätee myös poikkeusoloissa

Vaikka perus- ja ihmisoikeuksia on nyt jouduttu rajoittamaan, lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteita, kuten lapsen edun ensisijaista harkintaa, tulee ja on mahdollista kunnioittaa kaikessa päätöksenteossa ja toimenpiteissä.

Lapset ovat kasvussaan ja kehityksessään erityisen haavoittuvia. Toisaalta jokainen lapsi on suuri mahdollisuus myös yhteiskunnalle. Kaikki toimenpiteet, olivat ne hyviä tai huonoja, jättävät lapseen syvempiä ja kestävämpiä jälkiä kuin aikuiseen. Siksi lapsiin kohdistuvia päätöksiä on punnittava tarkemmin kuin muiden väestöryhmien kohdalla.

Lapsen oikeuksien sopimukseen kirjatun lapsen edun ensisijaisuuden takana on ymmärrys ja viisaus lapsuuden erityisestä merkityksestä yhteiskunnalle. Investointi lapseen on yhteiskunnan tärkein investointi, sillä jokaisesta täyteen mittaansa kasvaneesta lapsesta tulee yhteiskuntaansa rakentava aikuinen.

Kun Suomi tekee nyt päätöksiä koulujen avaamisesta, päätöksenteossa on ensisijaisesti harkittava lapsen etu. Heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille on myös tärkeää suunnata tukitoimia riippumatta siitä, avataanko koulut vai ei.

Lisätietoja

Tutustu UNICEFin ja lapsiystävällisten kuntien kokoamaan koosteeseen kuntien hyvistä käytännöistä poikkeustilanteessa. 

UNICEFin toimintaa ohjaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus. UNICEF arvioi ja edistää sopimuksen täyttä toimeenpanoa kaikkialla maailmassa.


***

Julkaistu: 29.4.2020

Inka Hetemäki

Kirjoittaja on Suomen UNICEFin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja.