Ilman perhettä – tiukka lainsäädäntö perheenyhdistämisestä loukkaa lapsen oikeuksia

Näkökulma

Roda Salaan saapui Suomeen yksin alaikäisenä hakemaan turvaa. Hän on saanut neljä kertaa kielteisen päätöksen hakemukseensa perheenyhdistämisestä.

Roda Salaan © Yle/Jussi Meling

– Asuin ryhmäkodissa kuusi vuotta. Se oli hyvin yksinäistä. Ohjaajat vaihtuivat usein. Suurin osa muista lapsista sai perheensä tänne ja muutti asumaan heidän kanssaan. Minä jäin ryhmäkotiin.

Roda Salaanin perheellä oli varaa lähettää yksi lapsi sotaa pakoon. Siksi Salaan päätyi 6-vuotiaana Suomeen ilman perhettä. Nyt hän on 19.

Hän on saanut neljä kertaa kielteisen päätöksen perheenyhdistämishakemukseensa. Samoin on käynyt monelle muulle turvaa saaneelle ihmiselle, sillä Suomi on tehnyt perheenyhdistämisestä erittäin vaikeaa.

UNICEF edistää perheenyhdistämisen helpottamista muun muassa järjestöjen yhteisen Anna ääni lapselle -vaalikampanjan kautta.

Koti laitoksessa

Salaanin Somaliassa asuvaan perheeseen kuuluvat isä, äiti, kymmenen biologista sisarusta ja kolme kasvattilasta.

Salaanin mukaan kielteisiä päätöksiä perusteltiin sillä, että perhesidettä ei voitu todistaa riittävän vahvasti, vaikka DNA-testitulokset olivat positiivisia. Perusteluissa mainittiin myös liian iso perhe, jonka olisi vaikea kotiutua Suomeen.

Suomeen tultuaan Salaan asui 12-vuotiaaksi ryhmäkodissa, käytännössä siis laitoksessa. Onneksi sitten löytyi sukulainen, joka otti tytön luokseen asumaan.

”Aika tuskallistakin”

Salaan on kärsinyt oman perheensä poissaolosta monin tavoin.

– Se on ollut aika tuskallistakin. Olen joskus joutunut lähtemään kesken koulupäivän pois, kun on ollut niin ikävä, että on alkanut itkettää.

Myös koulun juhlat ja somalialaisille tärkeä eid-juhla ovat olleet vaikeita hetkiä.

– Olen viettänyt eid-juhlaa kavereiden perheiden luona. Tuntuu pahalta, kun tajuaa, että muilla on oma perhe ja minulla ei.

Nyt nuori nainen soittaa perheelleen joka viikonloppu. Keväällä, kun lukio päättyy, Salaan aikoo vihdoin matkustaa tapaamaan perhettään. Hän ei saanut siihen lupaa ollessaan alle 18-vuotias.

Tiukka toimeentulovaatimus

Suomi on kiristänyt perheenyhdistämiseen liittyviä lakeja ja käytäntöjä useaan otteeseen 2010-luvulla.

Viimeisimmät kiristykset tehtiin vuonna 2016, jolloin säädettiin muun muassa toimeentuloedellytys. Se tarkoittaa, että Suomessa asuvan perheenyhdistäjän on useimmissa tapauksissa kyettävä elättämään perheenjäsenensä.

Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi lasta, tuloja on jäätävä käteen 2 600 euroa kuukaudessa.

Suomen kansalaiselta ei vaadita vastaavaa perheenjäsenten toimeentulon turvaamista.

Toimeentuloa ei edellytetä myöskään silloin, jos oleskelulupahakemukset perhesiteen perusteella jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenyhdistäjä on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen.

Kolmen kuukauden aikaraja on käytännössä kuitenkin hyvin tiukka, sillä ulkomailla olevien perheenjäsenten on jätettävä oleskelulupahakemuksensa henkilökohtaisesti lähimpään Suomen lähetystöön.

Matka voi olla pitkä ja kallis. Esimerkiksi somalialaisille lähin lähetystö sijaitsee Etiopiassa.

Vastoin lapsen oikeuksia

YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden olla vanhempiensa hoidettavana. Sopimus määrää myös, että silloin kun lapsi on joutunut eroon vanhemmistaan, valtion tulee käsitellä hakemus perheen yhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.

Lapsen oikeuksia loukataan siis sekä silloin, kun lapsi ei saa vanhempiaan Suomeen, että silloin, kun vanhempi ei saa lapsiaan luokseen.

Myös toimeentuloedellytys on selkeästi vastoin lapsen oikeuksien sopimusta, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

– Suomen valtio erottelee lapsia vanhempien varallisuuteen perustuen ja antaa paremmin toimeentulevien vanhempien lapsille paremmat oikeudet, Hetemäki sanoo.

Hetemäen mielestä Suomen perheenyhdistämislainsäädäntö ja -käytännöt kertovat siitä, että ulkomaalaiset lapset nähdään ensisijaisesti ulkomaalaisina, ei lapsina.

– Mitä teemme, jos kohtaamme yksinäisen lapsen kadulla? Selvitämme ensimmäisenä, missä hänen vanhempansa ovat. Miksi ulkomaalaisen lapsen vanhemmat eivät olisi lapselle yhtä tärkeitä?

Mitä Roda Salaan haluaisi sanoa poliitikoille, jotka perheenyhdistämisen ehdoista päättävät?

– Että he ottaisivat lasten tunteet huomioon. Eihän kukaan voi päättää lapsen puolesta, tarvitseeko hän perhettään. Ei sellaista asiaa voi päättää vain byrokratian perusteella.

***

Julkaistu: 27.2.2019

Lue lisää vaalitavoitteistaimme

Minna Suihkonen

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ja ilmastonmuutosasiantuntijana Suomen UNICEFilla.