Eläköön vauvat! Sierra Leonen vauvojen tehohoitoyksikössä pelastetaan lapsia lahjoitusvaroin

Kartalla

Sierra Leonessa toimii UNICEFin tuella neljä vastasyntyneiden tehohoitoyksikköä. Tuloksista riemuitsee koko maa.

Tropiikin paahtava aurinko on ajanut vanhemmat varjoon puiden ja katosten alle lastensairaalan pienellä sisäpihalla. He odottavat. Välillä sairaalan laidassa olevalta ovelta huudetaan jonkun nimeä.

Kenties oma vauva vain itkee ja tarvitsee äitiään? Kunhan ei olisi huonoja uutisia.

Vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä lähes jokainen paikka on varattu.

Länsi-Afrikassa Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa sijaitsevan sairaalan vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä lämpömittari näyttää +37 astetta.

Yksikön pienet metallisängyt on työnnetty seinien laidoille aivan vieri viereen. Välillä isät ja äidit käyvät lastensa luona. Vanhempien kasvot ovat väsyneet. Toiset näyttävät murheen murtamilta, toiset hymyilevät jo aavistuksen helpottuneina.

Valtaosa vauvoista pelastetaan

Vauvoja on odotettu, toivottu ja sitten on käynyt se, mitä vanhemmat kaikkialla maailmassa eniten pelkäävät. Yksi ei synnyttyään hengittänyt. Toinen sai jäykkäkouristuksen. Kolmas syntyi aivan liian aikaisin.

Mabinty Sesay, noin neljä viikkoa.

Muutama vuosi sitten heitä tuskin olisi voitu pelastaa.

– Ennen meillä oli vain pieni nurkka ja yksi keskoskaappi vauvojen tehohoidolle, lastenlääkäri Ronnita Luke

Nyt yli 80 prosenttia tehohoitoyksikön vauvoista selviää. Luke kertoo työssään tapaavansa hyvin, hyvin kiitollisia vanhempia.

Koko maahan on UNICEFin tuella perustettu neljä vauvojen tehohoitoyksikköä. Niissä hoidetaan rutiinilla jopa alle kilon painoisia vastasyntyneitä. Aivan kuten Suomessakin.

Yksikön jokainen laite ja lääke on lahjoitusvaroin hankittu. Iso-Britannian kehitysyhteistyöjärjestö UK Aidin tarrat kertovat sen tukeneen UNICEFia laitehankinnoissa.

Yksikkö tekee vaikutuksen teknologiallaan

Happipiuhat ja sähköjohdot kiertävät salin sänkyjä. Laitteet mittaavat arvoja ja auttavat pikkuruisia vauvoja hengittämään.

Huoneen täyttää laitteista lähtevä kimeä piippaus, joka sekoittuu vauvojen itkuun. On keskoskaappeja, happirikastimia ja sinivalokaappi. Laitteet kertovat investoinneista. Niillä pelastetaan henkiä ja samalla nostetaan maata ylös köyhyydestä. 

Valtio on ymmärtänyt, että terveydenhuolto on olennaista, jos halutaan mitään muuta kehitystä.

Vuonna 2010 terveydenhuollosta tehtiin UNICEFin tuella ilmainen kaikille alle viisivuotiaille lapsille ja heidän äideilleen.

Kymmenessä vuodessa lapsikuolleisuus lähes puolittui.

Isatu Kuyateh, noin neljä viikkoa.

Tavoitteet ovat korkealla

Pienten lasten selviytyminen on ennusmerkki yhteiskunnan voinnista ja antaa toivoa esimerkiksi talouden vahvistumisesta.

Edesmennyt ruotsalainen terveystieteen professori Hans Rosling nimitti lapsikuolleisuutta yhteiskunnan kuumemittariksi, jota kannattaa seurata.

Nyt katse on kääntynyt vauvoihin, sillä kolmannes alle viisivuotiaiden kuolemista Sierra Leonessa tapahtuu ensimmäisen 28 elinpäivän aikana.

– UNICEF ajoi vahvasti tehohoitoyksiköiden perustamista, Luke kertoo.

UNICEF hankki laitteet ja lääkkeet sekä koulutti henkilökunnan. Hyvät tulokset ovat vakuuttaneet maan hallituksen, ja nyt tavoitteena on saada jokaiseen 14 maakuntaan oma yksikkö.

UNICEFin tukea tarvitaan, sillä Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä maista.

Amiatalla on valoisa tulevaisuus

Vastasyntyneiden tehohoitoyksikön aulatilassa on muutama penkki, jossa vauvoja voi syöttää. Haja Kamara pitää sylissään noin kuukauden ikäistä esikoistaan, Amiata Hajaa.

Tuore äiti katselee vauvaansa lempeästi, silittelee ja juttelee.

Amiata, noin neljä viikkoa.

Vain parin viikon ikäisenä Amiata sai kotonaan rajun kuumekouristuksen. Äiti pelästyi ja kiirehti lapsen sairaalaan.

Amiatan kuume saatiin tehohoitoyksikössä laskemaan, ja nyt hän voi hyvin. Haja säteilee onnesta ja kehuu Amiatan saaneen erinomaista hoitoa.

– Olen niin iloinen, hän sanoo.

Hymy levenee, kun häneltä kysyy tulevaisuuden toiveista lapselleen.

– Haluan että hän käy koulua ja oppii. Olen jo valinnut tietyn koulunkin, St Annan, Haja naurahtaa.

Suunnitelma voi hyvin käydä toteen.

UNICEFin tuella koulunkäynnistä tuli vuonna 2018 ilmaista kaikille lapsille aina 18-vuotiaaksi saakka. Aiemmin vain alakoulu oli ilmainen. Yläkoulu maksoi 30 dollaria vuodessa, mikä oli monelle köyhälle perheelle mahdoton summa maksaa.

Puolet väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä.

Ketään ei käännytetä

Ronnita Luken päivä on illansuussa päättymässä. Uupuneet silmät kertovat, että tunnit venähtivät. Hän on yksikön ainut lääkäri.

Ronnita Luke tekee pitkää päivää.

Osastolla on 60 potilaspaikkaa. Hiljattain tilaan järjestettiin lisää sänkyjä, sillä kaikki paikat olivat aina täynnä. Toisinaan vauvoja on jopa 80.

– Emme koskaan käännytä ketään. Hoidamme kaikki vauvat, jotka tulevat, Luke painottaa.

Jokaisesta huolehditaan siten, miten kyetään. Mutta laitteista on pula.

Neljästä keskoskaapista vain kaksi toimii tällä hetkellä. Herkät laitteet eivät kestä sitä, että niitä käytetään vuorokaudet ja viikot läpeensä. Sähkökatkokset ovat oma murheensa.

Luke kertoo työnsä rankimman puolen olevan, kun osastolle saapuu potilas, jota hän ei voi auttaa, ja vauva siksi kuolee. Näin käy esimerkiksi silloin, kun yksikköön tulee kolmas keskonen, jolle ei ole toimivaa keskoskaappia.

– Mutta iloa on enemmän kuin surua, ja onnistumisia on enemmän kuin menetyksiä.

Työ on palkitsevaa.

– Tänne tulee vauvoja, jotka ovat hyvin sairaita. Mutta saan nähdä, kuinka he vahvistuvat ja pääsevät kotiin.

Hetkeksi Luken kasvoille nousee hymy.

– Olemme päässeet pitkälle siitä, mistä lähdimme. Mutta tämä ei riitä.

Hän toivoo yksikön saavan jossain vaiheessa uudet, isommat tilat. Nyt yksikkö on ahdettu sairaala-alueen perälle, kapeiden käytävien taakse. Ulkona odottaville äideillekin tarvittaisiin lisää tilaa sisälle – lähelle vauvojaan.

Silti joka päivä suurin osa varjojen alla odottavista vanhemmista saa hyviä uutisia.

***

Kuvat: UNICEF/Sierra Leone 2020/Wallenius

Otsikkokuva: Kadiahe Bangura on viisi päivää vanha, ja hän on hoidettavana UNICEFin tukemassa vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä Sierra Leonessa.

Julkaistu 11.6.2020.

Eija Wallenius

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Suomen UNICEFilla