Laita hyvä jakoon Whatsapp
fi

4 syytä, miksi myös Suomen pitää tehdä ilmastotekoja

Suomalaisia on vähän, ja siksi osuutemme koko maailman hiilipäästöistä on pieni. Miksi meidän pitää vähentää päästöjämme? Ilmastoasiantuntijamme Minna Suihkonen vastaa.

Suomen hiilidioksidipäästöjen osuus koko maailman päästöistä on noin 0,13 prosenttia. Se ei ole paljoa.

Voimmeko siis jättää ilmastokriisin torjunnan Kiinan, Yhdysvaltojen, Intian ja muiden suurimpien päästäjämaiden huoleksi?

Emme voi.

1. Rikkaat maat eivät voi 
jäädä vapaamatkustajiksi

Rikkaat maat eivät voi jäädä vapaamatkustajiksi, sillä ne ovat historian saatossa aiheuttaneet suurimman osan ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Niillä on myös eniten osaamista ja resursseja kehittää esimerkiksi puhdasta energiantuotantoa ja tapoja säästää energiaa.

Suomen ilmastopäästöjä ei ole järkevää verrata esimerkiksi Intian päästöihin. Intiassa on 1,3 miljardia asukasta, Suomessa 5,5 miljoonaa. Intiaa kannattaa ennemmin verrata EU:hun (513 miljoonaa asukasta). EU-maat yhdessä nousevat maailman suurimpien päästäjien kärkikolmikkoon.

Jos Suomen ei tarvitsisi tehdä mitään, miksi minkään muunkaan EU-maan tarvitsisi? Tämä ei tarkoita sitä, että Kiinan ja Intian kaltaisten maiden ei tarvitsisi tehdä mitään.

Vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus velvoittaa kaikki maat suunnittelemaan ja toteuttamaan päästövähennyksiä ja raportoimaan edistyksestään. Päästövähennystoimet on kuitenkin suhteutettu maan kehitystasoon.

Esimerkiksi Kiina ei ole yksinomaan hiilenmusta. Vaikka se on maailman suurin kivihiilen käyttäjä, se tekee samaan aikaa maailman mittavimmat investoinnit aurinkoenergiaan.

2. Väestönkasvu ei selitä päästöjä, 
elintaso selittää

Moni ajattelee, että ilmastonmuutos johtuu väestönkasvusta esimerkiksi Afrikan maissa.

Todellisuudessa Afrikka vastaa neljästä prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka Afrikassa asuu 16 prosenttia maailman ihmisistä.

Our World in Data -hanke on selvittänyt, että vaikka väestö maailman köyhimmissä maissa kasvaisi 3-4 miljardilla ihmisellä, se kasvattaisi maailman hiilipäästöjä vain pari prosenttia. Sen sijaan rikkaimmissa maissa yhden miljardin väestönkasvu kasvattaisi päästöjä miltei kolmanneksella.

Hiilipäästöjä kasvattaa siis ennen kaikkea elintaso, väestönkasvun merkitys on paljon pienempi.

Myös suomalaisten päästöt henkeä kohti ovat kestämättömällä tasolla. Keskivertosuomalaisen ilmastopäästöt ovat 10,4 tonnia vuodessa, keskivertointialaisen vain 2 tonnia. Kestävä taso olisi 2,5 tonnia vuonna 2030 ja 0,7 tonnia vuonna 2050. 

3. Suomi ei ole niin ilmastoystävällinen
kuin ajatellaan

Monet ajattelevat, että Suomi on jo esimerkillinen ilmastonsuojelija. 

Se, että meillä ei ole savusumua tai muita ilmanlaatuongelmia, ei tarkoita, että hiilidioksidipäästömme olisivat kestävällä tasolla.

Suomen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan siihen, että maamme on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite on hyvä ja oikeudenmukainen. Me, kuten muutkin teollistuneet maat, olemme saavuttaneet oman hyvinvointimme pitkälti fossiilisten polttoaineiden avulla, ilmaston kustannuksella.

Vielä tällä hetkellä Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja päästövähennystekojen välillä on kuitenkin ammottava kuilu.

Pelkkä hieno tavoite ei riitä, tarvitaan myös tekoja.

4. Lapsen oikeudet velvoittavat
Suomea tekemään oman osuutensa

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tavoite on taata jokaiselle lapselle terveys, koulutus, tasa-arvo ja turva. Ilmastonmuutos vaarantaa nämä oikeudet monella tavalla.

Siksikin kaikilla valtioilla, myös Suomella, on lapsen oikeuksien sopimuksen valossa velvollisuus suojella lapsia ilmastokriisin vaikutuksilta.

Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuutta, tulvia ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Lapset joutuvat jättämään koulun kesken tai jopa menettävät kotinsa. Kriisit sysäävät perheitä köyhyyteen.

Samalla maanviljely vaikeutuu, ja ruoan sekä tulojen puute aiheuttaa aliravitsemusta. Kaikki tämä lisää siirtolaisuutta, kasvattaa epätasa-arvoa ja kiihdyttää köyhyyden kierrettä. Eniten kärsivät lapset.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rikkaiden maiden lasten elämään. Esimerkiksi hyönteisten levittämät taudit leviävät yhä pohjoisemmaksi ja äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät kaikkialla. Energia ja ruoka saattavat kallistua, mikä hankaloittaa entisestään köyhimpien perheiden elämää.

Toiminta
luo toivoa

Meidän on siis hoidettava oma tonttimme. Meillä on rajalliset keinot vaikuttaa suurimpiin saastuttajamaihin, helpointa meidän on vähentää omia päästöjämme.

Myös yksityisinä kuluttajina meidän pitää kantaa vastuumme. Hyvä tapa aloittaa on tutkailla omaa hiilijalanjälkeä tekemällä Sitran Elämäntapatesti.

Onko luvassa siis raskasta ja ilotonta vastuunkantamista? Ei suinkaan. Ilmastokriisin aktiivinen torjunta tuo tullessaan valtavasti hyvää: kilpailukykyä, uusia työpaikkoja, puhtaamman ympäristön.

Henkilökohtaisella tasolla se tuo elämäämme oikeutettua toivoa. Kun teemme sen, mihin pystymme, meidän on helpompi luottaa tulevaisuuteen. Ja mikä tärkeintä, pystymme katsomaan lapsiamme silmiin.

***

Julkaistu: 11.3.2020
Otsikkokuva: © UNICEF/Suomi 2019/Teemu Silvan