Tutkimus yläkoululaisille osallistumisesta

UNICEF teetti tutkimuksen lasten osallistumisesta kaikissa Pohjoismaissa syksyllä 2009 ja alkutalvesta 2010. Tutkimus selvitti miten lapset kokevat osallistuvansa, mihin asioihin he haluavat vaikuttaa ja miten.  Kysyimme myös lasten tietämystä ihmisoikeuksista.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkouluikäisten (12-16 v.) lasten ja nuorten:

• tietämystä lapsen oikeuksista sekä ihmisoikeuksista yleisesti
• osallisuutta arkipäivässä ja arkipäivän päätöksenteossa
• mielipiteitä mediasta, informaatiosta ja osallisuudesta
• eri vaikutuskanavien ja -keinojen käyttöä.

Suomalaislapset edellä lapsen oikeuksien tietämyksessä

Suomalaislapset tuntevat lapsen oikeudet selkeästi paremmin kuin lapset muissa Pohjoismaissa. Verrattuna UNICEFin vuonna 2006 tekemään kyselyyn tietämys oli kasvanut 57 prosentista 69 prosenttiin. Muiden Pohjoismaiden keskiarvo oli 48 prosenttia.
 

Yhtenäisiä näkemyksiä osallistumisesta

Pohjoismaisten lasten näkemykset siitä, mihin he haluavat vaikuttaa ovat yhteneväiset.

• Kotona lapset haluavat vaikuttaa oman rahan käyttöön, oman tietokoneen käyttöön ja tv:n katseluun sekä perheen päivittäisiin hankintoihin. Nämä myös toteutuvat hyvin.
• Koulussa lapset haluavat saada äänensä paremmin kuuluviin. Siellä kaivataan etenkin mahdollisuuksia antaa opettajille palautetta ja vaikuttaa opettamistapaan.
• Vapaa-ajalla lapset haluavat vaikuttaa oman kunnan harrastusmahdollisuuksiin, oleskelupaikkoihin ja järjestelyihin.

Suomella parannettavaa nuorten osallistumisessa

Vaikutuskanavista tärkeimmiksi lapset Pohjoismaissa kokevat:

• blogit ja internetyhteisöt
• koulun oppilaskunta
• kansalliset/kansainväliset kokoukset, joissa kuullaan nuorisoedustajia
• partio, kerhot ja harrastusseurat

Suomen lapset ovat selkeästi muita pohjoismaisia lapsia passiivisempia esimerkiksi oppilaskuntatoimintaan osallistumisessa. Kaikissa Pohjoismaissa lapset vieroksuvat äänestysiän laskemista.

Tuloksia kommentoineen nuorisotutkija Anu Gretschelin mukaan Suomessa lapsille tarjotaan paljon ainoastaan edustuksellisesti toimivia vaikutuskanavia. Suuri osa lapsista jää esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan ulkopuolelle, eikä pääse sitä kautta vaikuttamaan. Edustuksellisiin kanavien lisäksi tulisi olla tarjolla myös suoria, henkilökohtaisesti koskettavia, vaikuttamismahdollisuuksia.
 

Suomalaislasten kuritusväkivallan sallivuus hätkähdytti

Suomessa 31 prosenttia vastaajista sallisi lapsen ruumiillisen kurittamisen. Vastaava luku muissa Pohjoismaissa pyörii kymmenen prosentin tiimoilla.

Pohjois-Suomen lapset hyväksyvät kuritusväkivallan vieläkin hanakammin kuin lapset muualla maassa. Asenne-ero pohjoisen ja muun Suomen välillä on 13 prosenttia. Vain Ruotsissa on havaittavissa samansuuntainen ero pohjoisen ja etelän välillä.

Lapset myös arvioivat omaa elämänlaatuaan 10-askelmaisilla tikapuilla. Suomalaiset lapset kokivat elämänlaatunsa parhaimmaksi. Samaa asiaa kysyttiin Maailman terveysjärjestön toimesta 2001/2002, ja maiden järjestys oli tuolloinkin sama: Suomi, Tanska, Ruotsi, Norja. Islanti, joka ei tuolloin ollut mukana, sijoittui nyt kolmanneksi.
 

Lapsi on lyömätön

Valtiot ovat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa sitoutuneet suojelemaan lapsia väkivallalta. Lasten ruumiillinen kuritus on ollut kielletty Suomen laissa vuodesta 1984, mutta silti jopa 200 000 suomalaista lasta kohtaa väkivaltaa joka vuosi.

Vuoden 2006 Lapsen oikeuksien päivänä Suomen UNICEF otti esille lapsen oikeuden väkivallattomaan elämään. Kaikille neljäsluokkalaisille postitettiin Lapsen oikeuksien sanomalehdet, jonka välissä oli liite väkivaltaa vastaan ja tarra "Olen lyömätön".

Lastensuojelun Keskusliiton sivuilta löytyy lisää tietoa aiheesta osoitteesta: www.alalyolasta.fi/ Katso myös Väkivallaton lapsuus -lyhytelokuva. Puhuttelevassa filmissä näyttelijä Hannu-Pekka Björkman esittää lapsia ja aikuisia erilaisissa tilanteissa, joissa otetaan käyttöön turhan kovat keinot.
 

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus saada äänensä kuuluviin kotona, koulussa ja mediassa. Tutkimuksen antamien tietojen avulla haluamme kehittää lapsen osallisuutta omassa arjessaan kotona, koulussa ja yhteiskunnassa.

Tutkimus tehtiin kouluissa syksyllä 2009 ja alkuvuodesta 2010. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5775 lasta. Pohjoismaisen tutkimuksen virhemarginaali on +/- 1,3 prosenttia. Suomalaisia lapsia tutkimukseen osallistui 1044, Suomen osuuden virhemarginaali on 3,0 prosenttia. Tutkimuksen teki UNICEFille Innolink Research Ltd.

Pohjoismainen vertailuraportti lapsen oikeudesta osallistua (PDF, 650,4 kt)
Suomen maaraportti lapsen oikeudesta osallistua (PDF, 555 kt)
Tutkimuksen yhteenveto (PDF, 230,7 kt)

Tutkimusaineisto on saatavilla Tampereen yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta:

Suomen tutkimusaineisto
Yhteispohjoismainen tutkimusaineisto