2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille

Tavoitteena on:

• Kaikkien lasten mahdollisuus suorittaa ilmainen peruskoulutus vuoteen 2015 mennessä

Koulutus on vuosituhattavoitteiden kivijalka

Köyhyyden ja nälän poistaminen, tautien voittaminen ja ympäristön kestävä kehitys ei ole mahdollista elleivät kaikki tytöt ja pojat pääse tasavertaisesti kouluun.

Kaikkien lasten saaminen kouluun edistää jokaisen vuosituhattavoitteen saavuttamista. Lasten koulutus auttaa vähentämään köyhyyttä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Se auttaa alentamaan lapsikuolleisuutta ja lisää väestön tietoisuutta myös ympäristön tilasta. Erityisesti tyttöjen koulutuksella on pitkälle kantavia vaikutuksia yhteiskuntien sisällä.

Koulutuksen suuren merkityksen vuoksi maailman valtiot ovat sitoutuneet takaamaan lapsilleen ilmaisen peruskoulutuksen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla.

Koulun monet hyödyt

Koulu on lapsille turvallinen paikka, joka tarjoaa tukea, apua ja sosiaalisen ympäristön. Koulussa lapset oppivat, kuinka he voivat suojautua taudeilta, kuten hiv/aidsilta ja malarialta. Usein koulussa on mahdollista saada myös tarpeelliset rokotukset, puhdasta vettä ja ravintolisiä.

Lisäksi koulut saattavat tarjota hyvän sanitaatiohuollon sekä ruokaa. Lapset, jotka eivät pääse kouluun, ovat alttiina hyväksikäytölle, riistolle ja taudeille. Erityisesti tytöt ovat suuressa vaarassa tulla hyväksikäytetyiksi, jos he eivät käy koulua.
Tyttöjen koulunkäynnin vaikutukset ovat moninaiset. Koulutetut tytöt menevät yleensä myöhemmin naimisiin ja saavat vähemmän lapsia. Koulutettujen äitien lapsilla on suurempi todennäköisyys henkiinjäämiseen ja he ovat myös paremmin ravittuja ja koulutetumpia kuin kouluttamattomien äitien lapset. Koulutetut tytöt ovat tehokkaampia kotona, saavat parempaa palkkaa työssään ja pystyvät osallistumaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Koulunkäynnin esteet

Miljoonat lapset eivät pääse kouluun, sillä heidän perheillään ei ole varaa koulumaksuihin tai muihin koulunkäynnistä koituviin kustannuksiin. Yhteisöt voivat myös olla liian köyhiä tai eristäytyneitä, jolloin koulutiloja ja -tarvikkeita ei ole saatavilla. Pelkästään ravinnon saanti voi olla haasteellista. Tyttöjen lisäksi myös alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen lapset sekä vammaiset lapset ovat usein syrjittyjä ja koulutuksen ulkopuolella.

Hiv/aids on halvaannuttanut yhteisöjen ja perheiden lisäksi kouluja ja tehnyt lapsista orpoja sekä muilla tavoin haavoittuvaisia. Myös konfliktit ja humanitaariset kriisit vievät lapsilta usein koulunkäynnin mahdollisuuden. Tytöt ovat erityisen uhattuina. Heidät otetaan ensimmäisinä pois koulusta, jos rahat ovat vähissä, kotityöt vaativat apulaista, perheenjäsen tarvitsee hoitajaa, koulu on liian kaukana tai tilanne alueella on epävakaa. Kokonaisen sukupolven mahdollisuudet kehitykseen hukataan, kun tyttöjen oikeus koulunkäyntiin unohdetaan.

Mitä UNICEF tekee vuosituhattavoitteen saavuttamiseksi?

Yhteistyössä hallitusten kanssa UNICEF huolehtii siitä, että kaikki lapset saavat
• sellaisen huolenpidon ensimmäisten vuosien ajan, joka antaa valmiudet kouluun
• hyvälaatuisen ja riittävän peruskoulutuksen, jossa huomioidaan myös tytöt
• puhdasta vettä ja hygieeniset käymälät kouluihin

Missä mennään tavoitteen saavuttamisessa?

Koulua käyvien lasten määrä on tasaisesti noussut ja sukupuolten väliset erotkin ovat kaventuneet. Koulun ulkopuolella on 93 miljoonaa lasta, kun vuonna 2002 koulun ulkopuolelle vielä jäi 115 miljoonaa. 
Alueiden väliset ja maansisäiset erot ovat suuria. Suurin osa  koulusta paitsi jäävistä lapsista on tyttöjä ja heistä lähes 80 % asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Koulunkäynti on myös heikompaa maaseudulla. UNICEFin 43 maassa tehdyn tutkimuksen mukaan kaupungeissa asuvista lapsista 86 prosenttia käy koulua, mutta maaseudulla vain 72 prosenttia.  Huonoin kokonaistilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä noin kolmasosa lapsista jää yhä vaille opetusta.

Maailmanlaajuisesti koulun aloittaa tänä päivänä 84 prosenttia lapsista. Haasteena on saada lapset viihtymään koulussa ja suorittamaan se loppuun. Vain puolet yläkouluikäisistä lapsista on koulussa.

Aiheeseen liittyvää