Maailman ruokakriisi: kysymyksiä ja vastauksia

Miksi ruoka kallistuu?

Ruuan kallistumisen taustalla vaikuttavat monet syyt, muun muassa säät, kallistunut öljy, väestönkasvu, ruokavalion muutos lihapainotteisemmaksi sekä biopolttoaineisiin käytettävien kasvien lisääntynyt tuotanto. Maailman väestön kasvaessa ja kaupungistuessa erityisesti Aasiassa ruuan kysyntä kasvaa, vaikka ruuaksi päätyvän viljan osuus pienenee. Viljan ollessa ravintoketjun alkupäässä, sen hinnan nousu vaikuttaa myös muihin elintarvikkeisiin, jotka ovatkin kallistuneet noin 40 prosenttia vuodessa.

Kuka kärsii hintojen noususta eniten?

Ruuan kallistuminen tuntuu eniten kehitysmaissa, joissa usein jopa yli 70 prosenttia perheiden tuloista käytetään ruokaan. Mitä köyhempi perhe, sitä suurempi suhteellinen osuus käytetään ruokaan. Erityisesti alle kahdella dollarilla päivässä elävien perheiden tilanne tulee kiristymään entisestään. Ruuan hinnan noususta kärsii myös muu heikoimmassa asemassa oleva väestö, esimerkiksi humanitaarisesta avusta riippuvaiset henkilöt, hiv-aidsista kärsivät, yksin elävät lapset, pakolaiset ja kaupungeissa asuvat pienituloiset perheet.

Miten ruuan hintojen nousu vaikuttaa maailman lapsiin?

Ruuan kallistumisella on monenlaisia vaikutuksia. Ensimmäisenä ruuan hinnan nousu lisää nälkää, joka on tuhoisaa etenkin pienille lapsille. Nälkä on kuitenkin vasta noidankehän alku - sitä seuraavan aliravitsemuksen vaikutukset ovat tuhoisammat. Aliravitsemuksen seurauksena lapsen älyllinen ja fyysinen kehitys vaarantuvat ja lapsen edellytykset normaaliin elämään, koulutukseen ja työhön heikentyvät. Pitkäaikaisen aliravitsemuksen vaikutukset lapsiin eivät korjaudu välittömästi ravinnon saannin normalisoiduttua.

Ruuan hinnan nousu vaikeuttaa perheiden ja lasten elämää myös muilla tavoin. Riittävän elannon turvaamiseksi lapset joutuvat töihin tai kaduille kerjäämään, jolloin he saattavat altistua hyväksikäytölle ja riistolle.

Tytöt jäävät ensimmäisinä koulun ulkopuolelle. Tutkimukset osoittavat, että tyttöjen koulutus on suoraan yhteydessä köyhyyden, nälän, lapsikuolleisuuden, äitiyskuolleisuuden ja yleisimpien tautien vähenemiseen. Kun tytöt eivät pääse tasa-arvoisesti kouluun, kaikki kehitys on vaarassa. Esimerkiksi pitkään nopeasta talouskasvusta nauttineessa Mosambikissa ruuan hinnan nousu uhkaa jo saavutettua kehitystä muun muassa lapsi- ja äitiyskuolleisuuden vähentämisessä.

Ruuan kallistuminen uhkaa kehitysmaissa myös yleistä järjestystä, rauhaa ja turvallisuutta. Kymmeniä maita uhkaavat väkivaltaiset ruokakriisiin liittyvät levottomuudet. Jo olemassa olevat uhat, esimerkiksi luonnonkatastrofit ja niistä selviytyminen sekä hiv-aids-epidemia, voivat voimistua ruokakriisin syvetessä.

Vaikutukset näkyvät myös suomalaisissa lapsiperheissä

Suomessa ruuan hintojen nousu koskettaa erityisesti pienituloisia lapsiperheitä ja yksinhuoltajia. Yhä useampi perhe joutuu turvautumaan ruoka-apuun sekä tinkimään monipuolisesta ravinnosta. Myös kouluruokailun monipuolisuus on uhattuna hintojen noustessa ja useilla alueilla koulut ovatkin jo supistaneet ruokalistojansa.

Mitä UNICEF tekee?

UNICEF pyrkii hillitsemään ruuan hinnan nousun lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia yhteistyössä valtioiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa seuraavasti - tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat lapset, jotka ovat jo ennestään aliravittuja ja heidän tilansa kohentaminen ja seuraaminen.

Välittömän ruoka-avun lisäksi UNICEF luo turvaverkkoja ja pyrkii rakentamaan kestäviä ravintoratkaisuja. Pitkäkestoinen läsnäolo on UNICEFin työssä keskeistä, sillä yksinomaan ruoka-avulla ruokakriisin vaikutuksia ei pystytä torjumaan.

Ruokaturva tarkoittaa myös puhdasta ympäristöä, vettä ja sanitaatiota sekä riittäviä terveys- ja hoitopalveluita. Lasten tulee olla terveitä, jotta he pystyvät käyttämään ruuasta saadut ravinteet hyväkseen ja siksi esimerkiksi A-vitamiinilisät, ripulin hoito, rokotukset ja malarian torjunta liittyvät läheisesti ruokaturvaan.

Lue lisää UNICEFin työstä katastrofeissa sekä ravinnon ja terveyden saralla

Aiheeseen liittyvää