Lisätietoa romaneista

Romanit ovat etninen vähemmistöryhmä, jolla on oma kieli, tapaperinne ja kulttuuri. Suomessa romaneja on n.10 000.

Romanien historiaa

Eurooppaan laajalti levittäytyneen romanikansan alkukotina pidetään luoteis-Intian Punjabin maakuntaa. Romanit ovat todennäköisesti lähteneet noin vuoden 1000 paikkeilla Intiasta eri syistä johtuen. Ruotsi-Suomeen romanit tulivat 1500-luvun alussa etelästä.
Romanit joutuivat elämään pitkään vailla ihmisoikeuksia. Sekavat taloudelliset ja poliittiset olot pakottivat romanit siirtymään paikasta toiseen harjoittamaan elinkeinojaan. Romanit ovat olleet vainojen kohteena kautta Euroopan. Toisen maailmansodan aikana romaneja tuhottiin arviolta 500 000 – 2 miljoonaa.

Romanit ja kirkko

Kirkon suhde romaneihin oli vuosisatoja ongelmallinen. Romanit suljettiin pitkään kirkollisten palvelujen ulkopuolelle. 1600-luvulla kirkkolain asetuksen mukaisesti romaneja yritettiin saada luopumaan kuljeskelevasta elämästä.
Vielä 1800-luvulla kirkko näki romaniasian ongelmana, mutta katsoi että papiston tuli huolehtia mm. kastamattomien romanien kasteopetuksesta, kastamisesta, hautaamisesta, romanien avioliittojen laillistamisesta jne. 1900-luvulla kirkko alkoi tuntea vastuuta romaneista.
Suomen romaneista suurin osa kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Romanit pitävät suuressa arvossa kirkollisia toimituksia, erikoisesti kastetta ja hautajaisia. Uskonasioita kunnioitetaan ja uskosta keskustellaan avoimesti.

Romanikulttuuri

Romanikulttuuri painottaa hyviä käytöstapoja. Romanikulttuuri ja tapaperinne eroavat monessa suhteessa pääväestön arvojärjestelmästä. Romanien moraali ja tapakulttuuri ovat yleisitämaista, vanhatestamentillista ja kristillistä perintöä. Suomi-Ruotsin valtakunnan 1500-luvun kristillisistä tavoista on monia tapoja jäljellä romanikulttuurissa.

Romanit eivät tervehdi toisiaan kädestä eivätkä esittele itseään sukunimeltä. Romanit sanovat tuntemattomillekin romaneille päivää. Vanhempien ihmisten mielipiteitä arvostetaan. Vaikka mies on perheen pää, perhettä koskevat tärkeät ratkaisut tehdään kuitenkin useimmiten yhdessä. Perheen yhteenkuuluvuus ja yhteys sukuun on tärkeää. Lapsenodotukseen suhtaudutaan häveliäästi. Lapsen tultua kotiin lapsesta ja äidistä huolehditaan niin, että muu perhe toimittaa keittiö askareet ja äiti hoitaa lasta.

Lapset kunnioittavat vanhempiaan. Lapsen aikuistuessa hänen asemansa perheessä ja yhteisössä muuttuu monella tavalla. Vaatetus ilmentää romaniväestön omaleimaisuutta ja kulttuuria. Näkyvin ulkoinen tunnusmerkki on romaninaisen perinteinen puku. Tyttö tekee noin 20 -vuotiaana valinnan pukeutuuko perinteiseen romaniasuun, joka on pysyvä ratkaisu.

Romanikulttuuriin kuuluu tarkkoja puhtauteen ja häveliäisyyteen liittyviä tapoja. Puhtauteen liittyvät tavat toimivat myös elämän ohjeina. Puhtaus on sekä fyysistä puhtautta että symbolista. Puhtauskäsite ilmenee suhtautumisessa ruokaan ja ruokailuvälineisiin. Vaatteiden pesussakin on omat sääntönsä. Käsien pesulla on ollut tärkeä merkitys tartunnan ehkäisyssä.