Lapsisotilaat

YK:n lapsen oikeuksien sopimus kieltää alle 18-vuotiaiden lasten pakottamisen asevoimiin ja taisteluihin. Silti maailmassa on tälläkin hetkellä arviolta 300 000 lapsisotilasta yli 30 aseellisessa konfliktissa.

Kuka on lapsisotilas?

Lapsisotilas on alle 18-vuotias lapsi, joka on joko pakotettuna tai vapaaehtoisesti liittynyt armeijaan tai aseelliseen konfliktiin. Lapsia käytetään konfliktitilanteissa paitsi sotilaina, myös vakoojina, viestinviejinä, huolto- ja vartiointitehtävissä, kantajina, palvelijoina ja seksiorjina. Lapsisotilaita eivät siis ole vain ne lapset, jotka kantavat asetta.

Useat lapsista liittyvät armeijaa itse. Jotkut lapsista on siepattu kodeistaan ja pakotettu liittymään armeijaan. Näennäisen vapaaehtoisuuden taustalla ovat sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset syyt. Lapset eivät usein myös tiedä, mitä armeijaan liittyminen tarkoittaa heidän elämälleen.
 
Lapsella on suurempi riski joutua sotilaaksi jos hän on joutunut eroon perheestään, on koditon tai asuu taistelualueella eikä käy koulua. Joskus armeijaan liittyminen on ainut vaihtoehto selviytyä ja saada ruokaa.

Miten UNICEF auttaa?

UNICEF tekee työtä lapsisotilaiden kotiuttamiseksi ja palauttamiseksi normaaliin elämään. Prosessi vaatii yhteistyötä monelta taholta. Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin estää uusien lapsisotilaiden rekrytointi. UNICEF pyrkii vaikuttamaan maiden hallituksiin ja päättäjiin, jotta nämä ymmärtäisivät ongelman vakavuuden ja noudattaisivat kansainvälisiä lakeja. Viranomaisten apua tarvitaan myös lapsisotilaiden aseistariisunnassa.

Myös yleisen asenneilmapiirin muuttaminen siten, että lapsisotilaiden käyttöä ei hyväksytä, on tärkeää. UNICEF valistaa perheitä ja yhteisöjä, jotta nämä eivät lähettäisi lapsiaan sotaan.

Lapsisotilaan kotiuttaminen on pitkä ja vaikea prosessi. Lapset ovat usein pahasti traumatisoituneita ja tarvitsevat erityistä tukea ja huolenpitoa. UNICEF tukee keskuksia, joissa entiset lapsisotilaat saavat kuntoutusta. Keskuksissa sosiaalityöntekijöistä, opettajista ja psykologeista koostuva tiimi auttaa  traumatisoituneita lapsia toipumaan. Lapset saavat katon pään päälle, ravintoa ja huolenpitoa. Heille myös opetetaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Lapset tarvitsevat apua myös kotiinpaluunsa jälkeen. Apua ja koulutusta tarvitsevat myös perheet ja naapurit, jotta lapsia ei syrjitä.

UNICEFin työ tuottaa tulosta

UNICEF on avainasemassa lapsisotilaiden kotiuttamiskampanjoiden edistämisessä ja toteuttamisessa. Vuosien 2008-2010 välillä UNICEF auttoi kotiuttamaan yhteensä 20 000 lasta, jotka olivat joutuneet mukaan aseellisiin konflikteihin eri puolilla maailmaa. Tässä muutama esimerkki työmme tuloksista eri maissa.

Nepal
Kymmenen vuotta kestänyt sisällissota Nepalin monarkistisen valtion hallinnon ja maoistien kansanarmeijan välillä päättyi vuonna 2006. UNICEF oli keskeisessä asemassa sotaan mukaan temmattujen lasten vapauttamisessa. Sodan päättymisen jälkeen UNICEF on tukenut yli 10 000 entisen lapsisotilaan kotoutumista. Nuorille tarjotaan muun muassa paluuta takaisin peruskouluun tai erilaisia ammattikoulutuksia.

Liberia
Liberiassa UNICEF pyrkii tarjoamaan koulutuksen 5000 entiselle lapsisotilaalle. Koulutuksen tavoitteena on auttaa nuoret uuden elämän alkuun antamalla heille ammatillista osaamista ja opettamalla heille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjelmaan osallistuvilla nuorilla on useita suuntautumisvaihtoehtoja aina maanviljelystä käsitöihin. Kaikille yhteisiä opintoja ovat lukemisen ja laskemisen perusteet.

Uganda
Ugandassa UNICEF tukee useita lapsisotilaita kuntouttavia järjestöjä. Yksi näistä on vuonna 1994 toimintansa aloittanut GUSCO (Gulu Support for Children Organization), joka sai alkunsa kolmen äidin aloitteesta ja on tänä päivänä johtava ja arvostettu lapsisotilaita kotiuttava järjestö. GUSCO antaa LRA:n riveistä pelastuneille lapsille katon pään päälle, neuvontaa, terveydenhuoltoa ja traumahoitoa ja pyrkii jäljittämään lasten perheet. Lopullisena tavoitteena on palauttaa lapset perheidensä luokse.

Lapsen oikeuksien sopimus suojelee lasta sodankäynniltä

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita suojelemaan lapsia joutumasta mukaan aseellisiin selkkauksiin (artikla 38). YK:n Yleiskokous hyväksyi vuonna 2000 myös valinnaisen lisäpöytäkirjan Lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin, joka nosti pakollisen asevoimiin värväyksen ja vihollisuuksiin osallistumisen vähimmäisiän 15 vuodesta 18 vuoteen.

Aiheeseen liittyvää