Lapsikauppa

Valtioiden on estettävä lapsikauppa. (LOS 35. artikla)

Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. (LOS 39. artikla)

Lapsikaupan uhreiksi joutuu lapsia kaikkialla maailmassa, niin kehitys- kuin teollisuusmaissakin. Lapsikaupan uhreja uhkaavat prostituutio, pakkoavioliitot tai laittomat abortit. Heistä tulee halpaa tai ilmaista työvoimaa, he joutuvat raatamaan palvelijoina tai kerjääjinä, heidät pakotetaan aseellisiin ryhmiin taistelijoiksi tai heitä käytetään urheilulajeissa, joissa pienestä koosta on hyötyä. Lapsikaupan uhri altistuu helposti väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle ja hiv/aidsille. Hänen oikeuksiaan rikotaan rajusti, sillä kukaan ei suojele häntä, hän ei saa varttua perheensä ympäröimänä eikä hän saa käydä koulua. Lapsikauppaa tapahtuu sekä maan rajojen sisällä että maiden välillä.

Lapsikauppa saadaan loppumaan vain yhteistyöllä kansainvälisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Sen perimmäisiin syihin – köyhyyteen, syrjintään, eriarvoisuuteen ja väkivaltaan – tulee paneutua, mutta huomioon täytyy ottaa myös lapsikaupan kysynnän olemassaolo ja torjunta. Lisäksi lapsille, jotka ovat joutuneet sen uhreiksi, tulee järjestää turvaa ja tukipalveluita. Lapsikauppa on hämärämiesten näkymätöntä hommaa, siksi on vaikea arvioida kuinka paljon lapsia joutuu sen uhriksi. Joidenkin arvioiden mukaan uhriksi joutuu jopa yli miljoona lasta joka vuosi.

Esimerkkejä:

• Itä-Aasiassa ja Tyynenmeren alueella suurin osa lapsikaupan uhreista päätyy lapsiprostituutioon, mutta osaa lapsista käytetään myös maataloudessa ja teollisuudessa. Etelä-Aasiassa lapsikauppa liittyy usein tavalla tai toisella velkaorjuuteen.
• Euroopassa lapsikauppa kulkee idästä länteen, mikä osoittaa halvan työvoiman ja lapsiprostituution kysynnän alueella.
• Vuosittain lapsikaupan uhriksi joutuu 1,2 miljoonaa lasta
  

Aiheeseen liittyvää