2009 Lapsen oikeuksien päivä

Lapsilla on omat oikeudet.
Lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia.
Kaikilla maailman lapsilla on samat oikeudet hyvään elämään.

Vuoden 2009 Lapsen oikeuksien päivällä on aivan erityinen merkitys, sillä tänä vuonna YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta. Sen kunniaksi UNICEF tuotti ylläolevan Meidän oikeutemme -videon Lapsen oikeuksien sopimuksesta.
 
Lapsen oikeuksien edistämiseksi järjestetään tapahtumia koko juhlavuoden ajan. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi, nuori ja aikuinen tietää lasten oikeuksista ja ottaa ne huomioon kaikessa tekemisessään.

Vuosi huipentuu Lapsen oikeuksien päivään 20.11.2009. Sisäasiainministeriö on määrännyt juhlapäivän kunniaksi liputuksen valtion virastoissa ja laitoksissa. Liputusta suositellaan myös yleisesti. Liputuspäätös syntyi Pelastakaa Lapset ry:n koordinoimana kansalaisjärjestöaloitteesta.

Vuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. 

UNICEF juhlii lapsen oikeuksia

Suomen UNICEF juhlii Lapsen oikeuksien sopimuksen syntymäpäivää viemällä aikuiset lasten luokse. Järjestämme juhlavuoden kampanjamme Habbossa, sillä haluamme antaa lapsille äänivoimaa heidän itse valitsemassaan ympäristössä. Habbo on virtuaalinen maailma, Habbo Hotel, jossa voi itse räätälöidyn hahmon avulla liikkua ja keskustella. 

Mulla on oikeuksia! -kampanjan päätapahtumassa Habbossa 20.11. Sauli Niinistö vastaa lasten kysymyksiin. Illan koittaessa lapsille järjestetään julkkisbileet joihin osallistuvat Paleface, Jyrki69 ja Signmark.  

Lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta

Juhlavuoden kunniaksi UNICEF julkaisi erikoisraportin Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotistaipaleesta.
 
Raportti osoittaa, kuinka YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on edistänyt lasten eloonjäämistä, kehitystä, suojelua ja osallistumista ympäri maailmaa. Sopimus on vaikuttanut kansallisiin lakeihin, muuttanut asenteita ja luonut pohjan uusille toimintatavoille.
 
Lisäksi sopimuksen myötä lapsen kasvulle ja kehitykselle on luotu mittareita, joiden avulla on helppo seurata lasten elinolojen parantumista.

Sopimuksen voimassaoloaikana:

• Lapsikuolleisuus on laskenut 12,5 miljoonasta alle yhdeksään miljoonaan lapseen vuodessa. Silti vielä 24 000 alle viisivuotiasta lasta kuolee päivittäin helposti estettäviin tauteihin.
• Lukutaidottomuus on vähentynyt 25 prosentista 16,5 prosenttiin. Peruskouluikäisistä lapsista 84 prosenttia käy koulua. Silti vielä arviolta 90 miljoonaa lasta jää vuosittain koulun ulkopuolelle.

Rikkeitä lapsen oikeuksia vastaan on vielä paljon ja tehtävää riittää. Yli 50 miljoonan lapsen syntymä jää edelleen rekisteröimättä. 150 miljoonaa lasta tekee vaarallista työtä tai työtä, joka estää heidän koulunkäyntinsä tai työtä, joka muulla tavalla vaikuttaa heidän kehitykseensä.

Saharan etelänpuoleinen Afrikka ja Etelä-Aasia on saatava mukaan kehitykseen, erot maaseudun ja kaupunkien välillä pitää häivyttää, samoin kuin erot rikkaiden ja köyhien välillä, vähemmistöryhmien tasa-arvosta on huolehdittava.

Keskeisenä haasteena on sopimuksen edellyttämä lapsen edun asettaminen ensisijalle. Valtioiden tulee tiedostaa kaikessa päätöksenteossaan, että kaikki päätökset vaikuttavat myös lapsiin.

Suomessa työ lapsen oikeuksien puolesta etenee tasaisesti, mutta etenemistä seuraava YK:n Lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti huomauttanut Suomelle esimerkiksi siitä, että lapsen etu ymmärretään liian kapeasti, eikä sitä huomioida kaikessa päätöksenteossa.
 

Juhlavuoden kampanja korostaa lasten oikeutta osallistua

Suomen UNICEF on mukana juhlavuoden suunnittelussa ja tapahtumissa yhdessä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman, lapsiasiavaltuutetun ja muiden järjestöjen kanssa.

Juhlavuoden kampanjassa on kolme ydinviestiä:

• Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua
• Lapsella on oikeus saada suojelua ja turvaa
• Lapsella on oikeus saada tasa-arvoista kohtelua yksilönä

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Aikuisilla on velvollisuus kuunnella ja ottaa lapsen mielipide huomioon iän ja kehitystason huomioiden.  

Lapsella on myös vapaus hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.

Kun lapsi omaksuu osallistumisen kulttuurin pienestä pitäen, kasvaa hänestä aktiivinen ja osallistuva nuori ja aikuinen kansalainen.

Lapsen oikeuksien sopimus sisältää ihmisoikeusasiakirjalle poikkeuksellisen artiklan, artikla 42, joka velvoittaa valtioita tiedottamaan sopimuksesta niin aikuisille kuin lapsillekin. Juhlavuoden tavoitteena onkin lisätä suomalaisten lasten ja aikuisten tietoisuutta lasten oikeuksista ja nostaa lapset ja nuoret tasa-arvoiseen rooliin yhteiskunnassa.

Lisää juhlavuodesta ja juhlavuoden tapahtumista myös opetusministeriön sivuilla www.lapsenoikeudet.fi
 
Lue lisää Lapsen oikeuksien sopimuksesta.

Lue Lapsen oikeuksista blogissamme!

Mikä on Lapsen oikeuksien päivä?

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen jälkeen, YK:n yleiskokous suositteli, että jokaisessa maassa vietettäisiin Lapsen oikeuksien päivää, jolla tuotaisiin Lapsen oikeuksien sopimusta esille ja herätettäisiin keskustelua lasten hyvinvointia koskevista asioita.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi , maailma viettää kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää joka vuosi 20. marraskuuta. Päivä saatiin nimettyä Lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Lapsen oikeuksien päivänä Suomen UNICEF pyrkii nostamaan esille sekä suomalaislasten että maailman lasten hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja viestimään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Keskeisenä osana Lapsen oikeuksien päivää Suomen UNICEF jakaa Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen taholle, joka on tehnyt merkittävää työtä lasten oikeuksien puolesta.