Siirry sisältöön

Tunnetaitoja animaatioiden avulla

Luokka-asteet: 1.-2.
Oppiaineet: draama, katsomusaineet, äidinkieli ja kirjallisuus
Tuotetyyppi: Tehtävät

Tavoitteet: 

  • Tutustua lapsen oikeuteen ilmaista mielipiteensä sekä lapsen oikeuteen lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.  
  • Harjoitella itsensä ilmaisemista ja tunnetaitoja tarinankerronnan avulla.   
  • Harjoitella monimediallisten sisältöjen lukemista ja hyödyntämistä.   

 

Ohje:

1. Tutustukaa lapsen oikeuksiin diasarjojen avulla. Keskustelkaa kysymysten avulla yhteisesti tai pareittain:

  • Mitä mielestänne tarkoittaa, että oma mielipide ei saa loukata kenenkään muun oikeuksia? 
  • Miksi se on niin tärkeää, että se on kirjattu lapsen oikeuksiin?  
  • Miten oman mielipiteen kertomisen taitoa voi harjoitella?  
  • Miten kuuntelemisen taitoa voi harjoitella?  
  • Miksi ne ovat tärkeitä taitoja?   

 

2. Tutkikaa ja tarkastelkaa Muumilaakso-sarjan GIF-animaatioita (sivun lopussa tehtäväohjjeen jälkeen). Keskustelkaa ja listatkaa, mitä tunnetiloja tunnistatte GIF-animaatioista. Nimetkää mahdollisimman monta tunnetta. Yhdestä GIF-animaatiosta voi tunnistaa useita eri tunteita. 

Löydättekö esimerkiksi joitakin näistä: pelko, huolestuneisuus, suru, ilo, riemu, uteliaisuus, rohkeus, ystävällisyys, yksinäisyys, ylpeys, rohkeus, inho, ärtyneisyys, rentous, haaveellisuus, hellyys, kiitollisuus, helpotus, myötätunto, epävarmuus   

GIF-animaatioilla välitetään esimerkiksi erilaisia tunnetiloja verkkokeskusteluissa, sosiaalisessa mediassa ja eri viestipalveluissa. GIFit ovat lyhyitä animoituja kuvatiedostoja. GIF on lyhenne englannin kielen sanoista Graphics Interchange Format.  

 

3. Inspiroitukaa GIF-animaatioista ja keksikää pienryhmissä tai pareittain omia tarinoita niiden pohjalta. Jokainen valitsee 2–3 GIF-animaatiota ja kertoo pienryhmässä niiden pohjalta oman tarinan.   

Nimetkää, mitä tunnetta valitsemanne GIF-animaatiot mielestänne kuvaavat. GIF-animaatiot ja niiden kuvaamat tunteet voivat sijoittua esimerkiksi oman tarinan alkuun, keskikohtaan ja loppuun. Tarinan hahmot voivat olla itse keksittyjä tai tuttuja jostakin muualta.   

Muut harjoittelevat keskittyvää kuuntelemista, kun jokainen oppilas kertoo tarinan vuorollaan pienryhmälleen tai parilleen. Vanhemmat oppilaat voivat myös kirjoittaa omat tarinansa ja lukea valmiit tarinat muille. Kuuntelijat voivat halutessaan esittää kertomuksesta kysymyksiä kertojalle, kun tarina on päättynyt.  

 

4. Keskustelkaa tarinoiden kertomisen ja kuuntelemisen jälkeen:   

  • Millaista oli kertoa oma tarina, kun muut kuuntelivat?  
  • Millaista oli keskittyä kuuntelemaan muiden tarinoita?  
  • Mikä kertomisessa oli vaikeinta? Entä helpointa?  
  • Mikä kuuntelemisessa oli vaikeinta? Entä helpointa?  
  • Miten voi kuuntelijana kannustaa kertojaa tai luoda kertojalle sellaisen olon, että se, mitä hän sanoo, on tärkeää? 

 

GIF-animaatiot: 

 

 

Ideoita opetukseen ja aiheita aamunavauksiin. Tilaa opettajien uutiskirje.

Opettajille suunnattu ihmisoikeus- ja globaalikasvatuksen uutiskirje ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja voit peruuttaa sen milloin tahansa.

Antamiasi henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietosuojaselosteessa kuvatulla tavalla.